Sivut

6.11.2010

Tästä se alkaa

Ajomatka oli outo kokemus, aluksi pelotti kamalasti mutta sitten laitoin nukkumaan. Tunnin tirsojen jälkeen olimmekin jo uuden kodin pihassa. Unenpöpperössä katselin ihmeissään ympärilleni. Venyttelin samalla tarkkaillen ympärilleni, vähän jännitti. Uusi emäntäni katosi jonnekin samalla sanoen jostain mattojen pois rullauksesta... Päästin pissan pihalle, matkakaverini innostui siitä kovin ja sitten pääsinkin sisälle tutustumaan paikkoihin. Söin hyvällä ruokahalulla ja sen jälkeen alkoikin taas väsyttää, oli tää kaikki niin jännää ja uutta. Mutta kauan en malttanut silmiäni ummistaa, tarkkailin emäntäni ja mummon juttelua. Sitten tulikin hurjan värisissä vaatteissa oleva mies, kävin tarkistamassa tyypin ja menin takaisin tyynylle. Kohta mummo ja mies lähti ja jäin emäntäni kanssa odottamaan poikaa koulusta kotiin. Kovinpas kauan tuntui kestävän pojalla matkalla kotiin... emäntäni ehti jo ihmetellä että missäs se poika viipyy, mutta sitten ulko-ovelta kuului ääniä. Tarkkailin kauempaa ja kun poika ihmettelin että onko tämä unta, onko meillä oikea koira menin tutustumaan häneen. Oi sitä iloa ja riemua, nyt temmellettiin!






Leikin päätteeksi simahdinkin tutun tuoksuiselle tyynylle ja emäntä ja poika lähtivät kauppaan. Olin vielä nukkumassa kun tulivat takaisin. Sitten olikin vuorossa pihaan tutustuminen...

Ensimmäinen päivä

Kuinka vaikeaa...
on saada hienoja,
onnistuneita tai edes
selviä kuvia koiran pennusta?


Vaikeaa, todella vaikeaa...
Nythän se onnistuisi, pieni simahti.
Mutta antaa pikkuisen nukkua rauhassa iltatorkut ennen iltapuuhia.

Ensimmäinen päivä uudessa kodissa, vielä nimeä vailla...
Oletko sinä Lenni, vai Osku.. Kuka sinä olet?
Ihana, ihana sinä olet vaikka oletkin nimeä vielä vailla.