Hauskaa Uutta Vuotta!

Nyt tuli väsy

Laitan päiväunille 

ja sitten mennään pihalle tekemään jäälyhtyjä ja juoksemaan umpihangessa!

Nähdään taas!

Minä

istun...

annan tassua... 

istun ja olen paikalla

aaaannan tassua... nuuuh, hyvä tuoksu

onks tää se "maahan"

hyppään...

Hei, jokos herkut loppu?

...anna yksi vielä...

... antasit vielä...

kato, tää on tassu! ;)

Sain minä oman kengän...

ja siitä on jäljellä enää pohja 

jonka kanssa on huisin hauskaa leikkiä.

Katso vaikka...

Aika on kulunut siivellä!

Kuvittelin että olisi ollut virtaa kirjoitella tiuhempaan tahtiin kuulumisia, mutta mitä tuota... Osku-posku on pitänyt seuraa meille kaikille niin hyvin ettei sitä ns. ylimääräistä aikaa ole ollut. 

Autoiluun ollaan Oskua totuteltu jonkin verran. Alussa enempikin kun kulki minulla töissä mukana, mutta nyt vähemmän kun on opeteltu yksinoloon kotona. Ensi vuoden puolella kun ei ole enää mahdollisuutta koiraa pitää mukana, vaan joutuu olemaan yksin siihen asti että poika (tai minä) saapuu koulusta kotiin. 

Tämän viikon jälkeen jään "kesälomalle" loppuvuodeksi ja siirryn tammikuussa opinahjoon koska työsopimukseni muuttui tarvittaessa töihin kutsuttavaksi :/ Näin kävi, ei voi mitään, mutta en jää aloilleni ja odottamaan töihin kutsua! Suuntaan takaisin terveydenhoito alalle. Saas ny nähdä, mikä minusta tulee.. vai tuleeko mitään.. mutta opiskeluintoa on ja luulisi töitä olevan sillä alalla! :) Niin.. takaisin Oskuun... 

Ajomatkat Osku uikutti ja ulisi ja päästi jos minkälaista ääntä. Nyt on hiljaa oppinut olemaan autossa, mutta kyytiin ei mielellään lähde. Tosin ei kamalan paljoa ei olla autolla kuljettukaan, ei ole ollut tarvetta. Torstaina on seuraava varma yhteinen automatka tiedossa, mennään tervehtimään eläinlääkäritätiä tehosterokotteen merkeissä ;) Harmillista ettei tällä paikkakunnalla ole enää eläinlääkäriä. Joudumme ajamaan noin 20km päähän, tokihan vähän lähempänä olisi yksi mutta.. ei ole ollut aiemmin asiakaspalvelu kohdaan, joten met Oskun kanssa äänestetään kuudella jalalla..

Osku on uskomattoman nopea oppimaan. Taitaa olla kaikista koirista nopein mitä minulla on koskaan ollut. Istuu hienosti, antaa tassua innokkaasti, tulee luokse kutsusta, pysyy paikallakin... mitäs vielä.. Kynsien leikkuu sujuu ihanasti, joskus jopa nukkuu syliin siksi aikaa. Vähän välillä saattaa olla vastaan rimpuilua mutta lopettaa senkin lyhyeen. 

Lattialuutulle haukutaan ja sillä olis kiva leikkiä... Imuria ehkä vähän pelkää joskin seuraa perässä. Haukkunut ei ole kovin paljoa, luutulle kyllä :) Vinkua osaa, esim. aamulla herättää jos nukutaan "liian pitkään". Aamulla tekee tarpeet ulos, mutta muuten ei osaa pyytää ulos tarpeille.. tai sitten me ei osata tulkita oikein. Pissalehti on laitettu niin lähelle ulko-ovea kun suinkin mahdollista ja aina kun huomaan että on aikomassa tarpeillen näytän hihnaa ja mennään ulos. Mutta aina ei huoksata, ja aika useasti kesken leikin käy lehdellä. Josko saisin lomani aikana opetettua lehdeltä pois? Vaan onkohan turhan aikaista vielä. Siitä kun on pitkä aika kun on viimeksi elänyt tätä "vauva" arkea ;) Yksi iloisen ikävä juttu on tullut vastaan, nimittäin ilopissa. Kun minä, tai kuka tahansa muu tuleekaan niin pissa tippoja tulee lattialla ja tulijan kengille. Tätä nyt mietitään kuinka tästä päästäisiin.

Oskulla on hurja tapa "ynistä" tyytyväisyyttään. Korvia kun putsaan tai rapsutan, syliin päästessä käpertymään, nukkumaan väsähtäessä jne. Toinen jännä juttu on huomio-haukotus, varsinkin aamuisin. Haukotellessa päästää kissamaisen naukaisun, (mä oon heränny, huomatkaa mut!) tätä ei kuulu silloin kun haukottelee jos olemme ihan lähellä ja huomataan selvästi hänet. 

Osku on vallannut meidän kaikkien sydämen ♥ 

Jatkamma kasvamista ja harjoituksia!

Tästä se alkaa

Ajomatka oli outo kokemus, aluksi pelotti kamalasti mutta sitten laitoin nukkumaan. Tunnin tirsojen jälkeen olimmekin jo uuden kodin pihassa. Unenpöpperössä katselin ihmeissään ympärilleni. Venyttelin samalla tarkkaillen ympärilleni, vähän jännitti. Uusi emäntäni katosi jonnekin samalla sanoen jostain mattojen pois rullauksesta... Päästin pissan pihalle, matkakaverini innostui siitä kovin ja sitten pääsinkin sisälle tutustumaan paikkoihin. Söin hyvällä ruokahalulla ja sen jälkeen alkoikin taas väsyttää, oli tää kaikki niin jännää ja uutta. Mutta kauan en malttanut silmiäni ummistaa, tarkkailin emäntäni ja mummon juttelua. Sitten tulikin hurjan värisissä vaatteissa oleva mies, kävin tarkistamassa tyypin ja menin takaisin tyynylle. Kohta mummo ja mies lähti ja jäin emäntäni kanssa odottamaan poikaa koulusta kotiin. Kovinpas kauan tuntui kestävän pojalla matkalla kotiin... emäntäni ehti jo ihmetellä että missäs se poika viipyy, mutta sitten ulko-ovelta kuului ääniä. Tarkkailin kauempaa ja kun poika ihmettelin että onko tämä unta, onko meillä oikea koira menin tutustumaan häneen. Oi sitä iloa ja riemua, nyt temmellettiin!

Leikin päätteeksi simahdinkin tutun tuoksuiselle tyynylle ja emäntä ja poika lähtivät kauppaan. Olin vielä nukkumassa kun tulivat takaisin. Sitten olikin vuorossa pihaan tutustuminen...

Ensimmäinen päivä

Kuinka vaikeaa...

on saada hienoja,
onnistuneita tai edes
selviä kuvia koiran pennusta?

Vaikeaa, todella vaikeaa...

Nythän se onnistuisi, pieni simahti.
Mutta antaa pikkuisen nukkua rauhassa iltatorkut ennen iltapuuhia.

Ensimmäinen päivä uudessa kodissa, vielä nimeä vailla...

Oletko sinä Lenni, vai Osku.. Kuka sinä olet?

Ihana, ihana sinä olet vaikka oletkin nimeä vielä vailla.

♥